|
||||||||||
|
AUTOMAALAUSOHJEOhjeita auton korjausmaalaukseen. Näiden ohjeiden avulla saat perustiedot oikeaoppiseen korjausmaalaukseen. Klikkaa kuvia nähdäksesi ne suurempina. 1. PESU Maalaustyö aloitettaan aina pesulla, jossa ensimmäinen vaihe on vesipesu esim. emulsiopesuaineella, jossa pesuaine levitetään esim. sumuttimella pintaan ja huuhdellaan painepesurilla.
Seuraavaksi suoritetaan ”rättipesu” kohteelle soveltuvalla rasvanpoistoaineella esim.Corapesu, D845 tai muovipesu D846. Rättipesu suoritetaan kahta puhdasta imukykyistä pyyhettä käyttäen, jossa toinen pyyhe kastellaan märäksi pesuaineella ja sillä pyyhitään kohde järjestelmällisesti kauttaaltaan ja kuivataan välittömästi kuivalla pyyhkeellä perään ennen kuin aine kuivuu pintaan.
Kaikki peltityöt esim. uusien osien sovitus, oikaisu yms. tulee tehdä ennen pohjustuksen aloittamista. Puhtaalta pinnalta lommot on helppo löytää valoa vasten katsomalla, jolloin ne hyvä merkitä. Korroosiopaikat on suositeltava hiekkapuhaltaa tai hioa puhtaaksi esim. CSD laikalla joka pystyy myös alkavan kuoppakorroosion poistoon. Oikaistujen ja puhkihiottujen alueiden reunat särmähiotaan eli ohennetaan siten, että jokainen maalikerros nousee esiin noin min 5mm levyisenä. Lommot hiotaan reunoiltaan ”auki”, jolloin lommon muoto näkyy ja karhennetaan kittausta varten taso-tai epäkeskohiomakoneella. Hiomalaikan tai paperin karkeus P80-P180, ja kaikki hionta suoritetaan kuivahiontana epäkeskohiomakoneella, kitatut kohdat tasohiomakoneella.
Oikaisukittaus ja silotus tehdään kaksikomponetti polyesterikitillä Galvaplast 77 tai Coratop Multi, jossa ensimmäisellä kitin vedolla pyritään saavuttamaan riittävä täyttö epätasaisuuksille sekä hiontavara. Kitti vedetään ensin lastalla pintaan painaen, jolloin se tunkeutuu hyvin karhennettuun pohjaan kunnollisen tartunnan saavuttamiseksi ja välittömästi tämän päälle levitetään täyttävä kerros. Kitattava alue tulee pari senttiä ulottua vikakohdan yli, jotta kitin reuna-alue voidaan hioa riittävän ohueksi, jolloin se häviää pohjamaalin alle.
Kun kitti on saatu hiottua oikeaan muotoon, täytetään huokoset ja pienet virheet hienokittauksella, jolla silotetaan korjattava kohta karkean hionnan jäljiltä huokosista ja naarmuista. Hiontakarkeudet kitille oikaisuvaiheessa P80-P120 sekä silotus vaiheessa P150-P240, jossa aina aloitetaan karkealla ja siirrytään hienompaan. Hiomapaperin tai laikan tulee olla ehdottoman terävä, sillä tylsä ei oikaise tehokkaasti. Muoviosille täyttökittaukseen käytetään muoville tarkoitettua joustavaa Iviplast 66 polyesterikittiä tai huokosten täyttöön Pinnhole filleriä A655 eli ns. rättikittiä joka hierotaan huokosiin, annetaan kuivua ja pyyhitään ylimääräinen pois.
Kun kittipohjat on saatu valmiiksi hiotaan kohde mataksi pohjamaalausta varten. Hionta suoritetaan epäkeskohiomakoneella karkeudella P320-P400. Seuraavaksi poistetaan pöly ja kohde pestään rasvanpoistoaineella ja suojataan tarpeen mukaan ruiskutussumulta. Paljaat peltikohdat (myös alumiini) ruiskutetaan ensin kahteen kertaan happopohjamaalilla D831/D832, joka antaa hyvän korroosiosuojan ja varmistaa hyvän tartunnan. Hiomamaalin sävy väliltä G1-G7 valitaan tulevan pintamaalin perusteella jonka värinhakuohjelma suosittelee.
Kaksikomponentti hiomamaalit D8010 (valkoinen) ja D8017 (tumma harmaa) joko yksinään tai yhdessä sekoitettuna antavat vaaditun pohjasävyn. Ensimmäinen kerros tulee ruiskuttaa harsona ja haihduttaa n. 5min ennen märkiä kerroksia. Hiomamaalia ruiskutetetaan tarpeen mukaan 2-3 märkää ruiskutuskertaa n. 10min. välihaihdutuksin. Ainakin kittipaikat ja aukihiotut kohdat on pohjustettava/eristettävä happopohjamaalilla ja hiomamaalilla. Hiomamaalin kuivuttua em. kohdat tulee hioa hiomatukea tai tasohiomakonetta konetta käyttäen. Hionnan helpottamiseksi voidaan pinnalle levittää kontrolliväri (esim mattamusta sumu) tai musta kontrollijauhe, jolla varmistetaan, ettei jää hiomattomia kohtia. Kontrolliväri/jauhe myös paljastaa huokoset, naarmut ja mahdolliset peilaukset kittipaikoissa, mikäli ne hiotaan hiomatukea käyttäen. Hiomakarkeudet P240-P400.
Lopuksi kohde hiotaan mataksi kauttaaltaan min. karkeudella P500/epäkeskohiomakone. Muoviosista täytyy lisäksi selvittää ensin muovilaatu, jonka perusteella valitaan soveltuva tartuntapohjamaali D816 tai D820. Muoviosat maalataan usein tartuntapohjamaalin päälle ns. ”märkää-märälle” menetelmällä jolloin hiomamaali jää pois ennen pintamaalausta. Paikkamaalauksessa, mikäli mahdollista, kannattaa ehjät kohdat ja erityisesti maalauksen raja-alueet säästää ja käyttää mahdollisuuksien mukaan häivytysmaalaustekniikkaa, jolloin nämä kohdat ainoastaan hiotaan mataksi (ei puhki) esim. harmaalla karhunkielellä tai Mirka Abralon P1000 laikalla vesihiontana ja lakataan. Maaliraja häivytetään ennen raja-aluetta jolloin mahdollinen sävyero ei näy.
Korjausmaalauksessa yleinen ja suositeltava tekniikka, jolla ammattitaitoinen automaalari työn tekee, on tarvittaessa maalauskohteen viereisten osien ottaminen häivytys alueiksi. Näin tehtäessä sävyero häviää viereisiin osiin esimerkiksi ovenvaihdon takia maalattavasta autosta. Seuraava työvaihe hionnan jälkeen on pölynpoisto ja pesu ennen suojaamista pintamaalausta varten. Tässä vaiheessa viimeistään on hyvä puhdistaa kaikki kolot (ovien välit, listojen aluset jne.) paineilmalla puhaltamalla roskista, jotka maalattaessa maaliruiskun paine saattaa lennättää maalipintaan.
Ensimmäinen vaihe on pesu rasvanpoistoaineella ja huolellinen pölynpoisto tahmeliinalla ja paineilmalla puhaltaen. Pintamaalin ruiskutus tästä eteenpäin suoritetaan valmistajan ohjeita ehdottomasti noudattaen (esim. ruiskun suuttimet, ruiskutuspaine, ohennus, kovetteet, haihdunta-ajat jne.) valitun pintamaali tyypin mukaan.
|
|||||||||
|
||||||||||
Cora Väri Oy © 2006 Saku Allen - - ![]() coravari.fi / corarefinish.fi / suomenautomaalikeskus.fi / ppg.fi |
||||||||||